Mitä yhteistä on lattiamopilla ja villalangalla?

Äkkiseltään miettien voisi ajatella, että lattiamopilla ja villalangalla ei ole yhtään mitään yhteistä. Kierrätyksen ja uuden teknologian myötä asiat kuitenkin muuttuvat. Lattiamoppi voi päätyä juuri sinun lankaasi.

Vierailin kesällä Puumalassa Saimas Spinnery -kehräämön tiloissa. Kehräämö on melko uusi, mutta perustajan tunnen luonnonvärjäyskuvioista jo vuosien takaa. Kehräämön toiminnan ytimenä on elinkaariajattelu ja ekotehokkuus tuotannossa: hiilineutraalius, hävikkivillan hyödyntäminen ja kierrätyskuitujen käytön lisääminen.

Uudet innovaatiot, kierrätys ja elinkaariajattelu ovat lähellä myös omaa sydäntäni, joten halusin tutustua kehräämön toimintaan sekä tietysti lankavalikoimiin. Löysin lankahyllystä värjärin näkökulmasta pari mielenkiintoista kierrätyslankauutuutta.

Kierrätetty polyamidi

Toinen ostamani lanka on aran -paksuista villasekoitelankaa, jossa on joukossa 30 % kierrätettyä polyamidia. Polyamidi on peräisin Rester Oy:ltä Paimiosta. Rester kierrättää teollisuusyritysten ylijäämät, kuten leikkuujätteet sekä loppuun kulutetut tekstiilit. Ennen kehräämölle päätymistä polyamidikuitu on puhdistettu ja avattu, jotta se voidaan taas jatkojalostaa.

Sain mukaani pussillisen kierrätettyä polyamidikuitua. Kuitu tuntuu käteen hyvin pehmeältä. Samoin siitä tehty lanka on pehmeää. Ehkä sopisi vaikka pipomateriaaliksi? Kierrätyskuitu on aina kierrätyskuitua, joten se tuo tiettyjä ominaisuuksia itse lankaan. Valkoinen lanka on selkeästi efektimäistä, vähän kuin käsin kehrättyä. Tulee itse asiassa mieleen 90-luvun neulelangat.

Kierrätetty polypropeeni

Harmaa lanka on worsted -paksuista villasekoitelankaa. Vahvikkeena on 30 % kierrätettyä polypropeenikuitua. Polypropeeni on myös peräisin Resteriltä, mutta mikä hauskinta, tästä kuidusta on tarkka tieto mistä se tulee.

Harmaa polypropeenikuitu on tuotettu lattiamoppien hulpioista. Ensin on luututtu lattiat puhtaaksi ja nyt on lattiamoppi sitten langanvahvikkeena. Jos haluaa muovivahvikkeisen langan, tuntuu paljon paremmalta se, että muovi on kierrätetty, kuin että muovi on erikseen tuotettu.

Värjäämisen ohjeet

Jos on luonnonvärjäri, pitää erilaisten kierrätyslankojen kanssa olla tarkkana. Mitä vyötteessä sanotaan? Tekstiilimateriaalien kierrätysprosessi monivaiheinen. Kuitu pitää eritellä, puhdistaa ja aukaista. Kuidun, eritoten muoviperäisten, ominaisuudet heikkenevät alkuperäisestä.

Polyamidi ja polypropeeni kestävät uutena kuumavärjäystä. Kierrätettynä kuidun laatu on sen verran kuitenkin kärsinyt, että pesusuositukset ovat 40 asteessa. Mitä tämä tarkoittaa värjäyksen kannalta? Myös puretus ja värjääminen pitää tehdä alle 40 asteessa.

Kylmäpuretus ja -värjäys

Matalassa lämpötilassa käsiteltävien lankojen värjäykseen löytyy kaksi ratkaisua: kylmäpuretus ja -värjäys. Kylmävärjäys onkin jo monelle värjärille tuttu tekniikka purkkivärjäyksestä. Jos tämän tyyppisiä lankoja lähtee purkkivärjäämään, olennaisinta on, että purkkiin ei edes aloitusvaiheessa kaada yli 40 asteista vettä.

No, miten saada sitten lanka puretettua? Tähän yksi ratkaisu on kylmäpurete.

Kylmäpurete (kemiallisesti alumiinin ja muurahaishapon kaksoissuola eli alumiinitriformiaatti) on Euroopassa ja muuallakin maailmassa yleisesti käytetty vaihtoehtoinen purete. Nimensä mukaisesti puretus tehdään kylmässä eli sallittu maksimilämpötila on 50 astetta.

Kylmäpuretus tehdään esipuretuksena esim. ämpärissä. Myös teräskattila käy puretusastiaksi. Puretusteho vaihtelee eri kuitujen ja väriaineiden välillä. Sävyt eivät ole siis välttämättä täsmälleen samoja, kuin mitä tavanomaisella alunapuretuksella.

Kylmäpuretteen käyttö

Kylmäpuretukseen tarvitset seuraavat:
-puhdas ämpäri
-100 g puretettavaa materiaalia (villalanka, -kuitu, -kangas tms)
-5 g kylmäpuretetta
-taloushanskat ja hengityssuoja pölyävän aineen punnituksen ajaksi

1. Liota kylmäpurete pieneen määrään lämmintä vettä ja sekoita hyvin. Käytä taloushanskoja, kun käsittelet puretusvettä.
2.  Täytä puretusämpäri 40–45 asteisella vedellä. (Jos värjäät lankaa, jossa lämpösuositus 40 astetta, pidä lämpötila 40 asteessa). Veden lämpötila ei saa missään vaiheessa ylittää 50 astetta.
3. Pane puretettava kuitu ämpäriin. Painele, kunnes pysyy pinnan alla. Puretettavaa materiaalia on hyvä käännellä ja liikutella, jotta tuloksesta tulee tasainen.
4. Anna purettua vähintään yön yli. Pidemmästä ajasta (1vrk) on hyötyä, joten jos aika riittää, kannatta purettaa koko vuorokausi.
5. Säästä puretusvesi seuraavaan kertaan. Kun lisäät puretetta, voit vähentää puretteen määrää noin neljänneksellä.
6. Huuhtele kuidut ennen värjäystä.

Miten osittain kierrätettyä kuitua sisältävä lanka värjäytyy?

Tämä kysymys jää seuraavaan kertaan selvitettäväksi. Kaikki jutut eivät mahdu yhteen blogiin. Halusin kuitenkin tuoda esille sen, että erilaisia vaihtoehtoja löytyy. Langan muovivahvikekin voi olla kierrätetystä materiaalista. On myös hyvä katsoa ennen värjäystä langan vyöte läpi. Sanotaanko siinä jotain lämpötiloista?

Jos langalle on joku pesusuositus matalassa lämpötilassa, kannattaa huomioida lämpötilasuositus myös värjätessä. Sille voi olla myös ihan perusteltu syy. Näiden kuitujen kohdalla syy oli siinä, että kierrätetty muovi ei enää kestä korkeita lämpötiloja.