Mitä ChatGPT tietää luonnonvärjäyksestä? Vai tietääkö mitään?

Uutisissa on kohuttu paljon ChatGPT -sovelluksesta. Kyseessä ei ole tekoäly, vaan sovellus, joka tuottaa tekstiä. Tekstintuotto perustuu kielimalliin, joka ennustaa sitä mikä sana seuraa toistaan. ChatGPT 3,5 sovellus on ilmaiseksi kaikkien käytössä, joten on toki houkuttelevaa kokeilla, saisiko kokonaisen luonnonvärjäysalan asiantuntijablogin kirjoitettua sen avulla.

Lähdekriittisyys on tärkeää tietoa etsiessä

Testasin. Tulos oli varsin koominen. Saatte nyt lukea sen, mitä tietoa ChatGPT:llä oli luonnonvärjäyksestä annettavanaan. Tämä olkoon opetuksena siitä, että lähdekriittisyys on tietoa etsiessä hyvin tärkeää. Ilmainen voi käydä kalliiksi, jos uskoo kaikkeen mitä sanotaan.

Kysyin sovellukselta muutamia kysymyksiä. Näet ensin sovelluksen vastauksen kysymykseeni ja sen perässä korjaavan kommenttini. Kysymykset ja vastaukset on käännetty englannista suomeksi. Selkeyden vuoksi ChatGPT:n vastaukset on kursivoitu.

Kysymyksiä ja vastauksia

Mitkä ovat parhaat värin lähteet suomalaiselle luonnonvärjärille? Suomessahan on jokamiehen oikeudet, joten värjäri voi kerätä itse värin lähteensä.

Suomalaisena luonnonvärjärinä sinulla on se etu, että käytössäsi on laaja valikoima materiaaleja kankaittesi värjäämiseen. Erinomaisia värin lähteitä suomalaiselle värjärille luonnossa ovat mm. seuraavat väriaineet:

Marjat. Suomi tunnetaan runsaista marjoistaan, kuten puolukoista, mustikoista ja lakoista. Kaikista näistä voidaan tuottaa erilaisia värejä vaaleanpunaisesta violettiin. 

VÄÄRIN. Tässä kohtaa rupesin jo naureskelemaan. Puolukka, mustikka ja lakka eivät todellakaan ole luonnonvärjärin materiaaleja. Mustikasta lähtee kyllä hetkellisesti väriä, mutta sekin on tekstiilivärjäyksen kannalta erittäin huono väriaine valon -ja värinkestoltaan. ChatGPT on jo heti alussa aivan hukkaraiteilla. Hyvää väriä jugurttiin kenties?

Sienet ja jäkälät. Suomessa on runsaasti sieniä ja jäkäliä, joita voidaan käyttää värjäykseen. Esimerkiksi koivussa kasvava pökkelökääpä voi tuottaa useita värejä (oranssia, ruskeita, keltaisia).

VÄÄRIN. Juuri pökkelökääpä ei ole mitenkään mainitsemisen arvoinen värin lähde. Se sopii huomattavasti paremmin esim. kääpäpaperin tekoon. Se pitää kyllä paikkansa, että Suomesta löytyy runsaasti värjäykseen sopivia sieniä. Näistä parhaimmat löydät Sienivärjäys-kirjastani.

Kasvit. Suomessa kasvaa laaja valikoima värjäyskasveja. Hyviä esimerkkejä ovat nokkonen, kanerva ja paju. Näistä kasveista saat erilaisia värejä tekniikan mukaan.

OIKEIN JA VÄÄRIN. Paju ja kanerva eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Kanerva on varpukasvi, joten sitäkään ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Nokkosta saa sen sijaan kerätä aivan vapaasti. Sekin pitää paikansa, että meillä on täällä Suomessa laaja valikoima värjäyskasveja, joista lähtee erilaisia sävyjä riippuen siitä millä tekniikalla värjää, minkä väriselle langalle yms.

Kuori ja juuret. Värjäämiseen voidaan käyttää monenlaisia puunkuoria ja juuria. Esimerkiksi lepän kuoresta saa oranssin ja ruskean sävyjä. Krappijuuri sen sijaan antaa punaisia sävyjä.

OIKEIN JA VÄÄRIN. On totta, että eri puulajien kuoret ovat mitä parhaimpia värin lähteitä. Tässäkin täytyy muistaa, että puun kuori ei ole jokamiehenoikeuksien alaista materiaalia. Puun kuoria voi siis kerätä vain luvalla. Krappijuuren kohdalla Suomen maantieteellinen sijainti taisi hieman heilahtaa kartalla. Krappijuurta voi toki kasvatella siemenistä omassa puutarhassa, mutta luonnonmukaisena se ei meillä kasva. Samansukuisia matarakasveja sen sijaan löytyy Suomesta.

Hyönteiset: Kokenillikirvat, joita käytetään punaisen värin lähteenä. Näitä löytyy myös Suomesta.

VÄÄRIN (JA OIKEIN). Löytyy kyllä. Tetri Designin verkkokaupasta. Mutta se on aivan varma, että Opuntia-kaktus, jonka päällä kokenillikirvat elävät, ei kasva luonnonmukaisena Suomessa. Kokenillikirvat kykenevät elämään vain lämpimissä olosuhteissa.

Luonnonmukaisilla väriaineilla aito yhteys luontoon

Näiden ehkä hieman koomisten väriainevinkkien jälkeen CHATGpt halusi vielä sanoa pari valistavaa sanaa:
Muista, että on tärkeää ottaa vain sen verran mitä tarvitset, ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Käyttämällä luonnonmukaisia väriaineita voit luoda kauniita ja ainutlaatuisia tekstiilejä samalla kun luot aidon yhteyden luontoon.

No, tuosta olemme samaa mieltä.

Tieto vaatii työtä

Ehkä mietit, että mikä järki tässä blogissa oli? Korjailla virheellistä tietoa? Huomasitko, että sinäkin tiedät enemmän luonnonvärjäyksestä kuin CHATGpt?

Luonnonvärjäys on koko ajan yhä suositumpaa ja suositumpaa. Yksi sivuilmiö on se, että aihepiiristä liikkuu myös somessa paljon “mututietoa”. Jonkun verran julkaistaan myös vähän puolihuolimattomasti kirjoitettuja lehtiartikkeleja. Asiantuntijatieto maksaa. Kun säästetään, kysäistään vastaus sieltä mistä se irtoaa ilmaiseksi. Tulos voi olla sitten myös yllämainitun kaltainen.

Kysyin alussa, että voisiko kokonaisen luonnonvärjäyksen asiantuntijablogin kirjoittaa CHATGpt:n avulla. Ei voi, ellei halua tehdä itsestään täyttä pelleä. Suurin osa sovelluksen antamista vastauksista oli aikamoista mielikuvituksen lentoa.

Aloittelevalle värjärille vastauksista ei juurikaan iloa irronnut. Harmia olisi voinut kyllä irrota, kun olisi kuljeskellut metsässä päivät pitkät kokenillikirvoja etsimässä tai yrittänyt keitellä puolukasta jotain väriä villan värjäykseen. Se on myös varmaa, että minä kirjoittelen blogiartikkelini ihan itse ilman sovelluksia.

Mukavia värjäyksiä. Neuvoja löydät blogistani. Aloittaa voi vaikka niistä nokkosista. 

Lähteet:
chat-gpt.com/chat
GPT3.5-Chatbot
yle.fi/a/74-20020160