Oletko menneisyyden vai tulevaisuuden nainen?

Valokuvat: Tiina Ehrukainen

Perinteisten neuleiden historiaa tutkimalla ymmärtää paremmin naisen asemaa yhteiskunnassa ja tuon aseman kehittymistä vuosien varrella. Perinteiset neuleet -kirjasarjassani olen halunnut aukaista lukijoille kädentaitoihin liittyviä yhteiskunnallisia asetelmia. Perinteiset neuleet eivät ole vain neuleita; ne kertovat tarinaa.

Naistenpäivänä 2019 kirjoitin Facebook-kirjoituksen, jossa halusin kertoa neuletöihin liittyvää historiallista taustaa, ja kyseenalaistaa nykyistä käytöstä. Meille muodostuu herkästi tapoja. Toistamme asioita, koska asiat on aina tehty tietyllä tavalla. Näemme, että asian arvo ei voi muuttua, koska sen arvo on ollut ennenkin alhainen.

Naisten tekemiä käsitöitä ei arvosteta

Naisten käsityöt ovat olleet töitä, joita ei ole arvostettu rahallisesti. Ns. pehmeän materiaalin käsitöitä löytyy kirpputoreilta jopa alle eurolla. Kuolinpesien siivoojan silmät kiiluvat euroja, kun silmiin osuu ruostunut peltipurkki tai säröillä oleva posliinikuppi. Tuntikausien työn vaatinut virkattu peite voi lentää roskiin, vanhasta raanusta puhumattakaan.

Ongelmallisinta kuitenkin on, että arvostuksen puute heijastuu käyttäytymisessä alan tekijöitä kohtaan. Mistä se sitten kertoo? Hyvä kysymys miettiä.

Kädentaidoissa tuntuvat tekijänoikeuspelisäännöt sekä kunnioitus toisen tekemää työtä kohtaan olevan monella hukassa. Esimerkiksi neulesuunnittelua ei mielletä oikeaksi työksi vaan osa naisista kokee maksullisten ohjeiden olevan jotain vapaata riistaa, jota voi jakaa ympäri Internetiä, kun sen on kerran käsiinsä saanut.

Esimerkiksi kirjassa oleva neuleohje, vaikka olisi perinteinen neuleohje, on suojattu tekijänoikeudella. Yhtäläisesti tekijänoikeus suojaa neulesuunnittelijoiden itse myymiä pdf-muotoisten ohjeiden julkaisumuotoa, Ravelryssä myytäviä ohjeita jne. Tekijänoikeus suojaa ohjeen julkaisumuotoa,  ja ohjetta ei saa julkaista sosiaalisessa mediassa tai missään muuallakaan kukaan muu kuin tekijänoikeuden haltija.

Tekijänoikeuksista voit lukea lisää sivulta https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ 

Kädentaidoissa voidaan kehittyä paremmalle tasolle kunnioittamalla sekä omaa työtä että toisen tekemää työtä. Mutta vasta kun arvostat omaa työtäsi, voit arvostaa toisen tekemää työtä.

Käsityöohjeiden luvaton levittäjä vie tekijältä elannon

Mitä tekijänoikeuden rikkomisesta eli ohjeiden luvattomasta levityksestä sitten seuraa? Ammattilaiselta loppuu toimeentulo. Hän ei saa ruokaa. Ehkä hän ei saa maksettua vuokraakaan. Kaikki se viikkojen työ, mitä yhden ohjeen eteen on tehty, mallikappaleen neulomisesta ohjeeseen ja kuvauksiin, on pilalla ja tärvelty. Kun ohje leviää ruton lailla Internetissä, tekijä jää ilman tuloja. Käsityöohjeiden luvaton levittäjä vie tekijältä elannon. Hän ei eroa mitenkään kadulla mummoja ryöstävästä huppumiehestä. Tulos on sama, tekotapa eri.

Tietokirjat, maksulliset Ravelry-ohjeet jne. tehdään, jotta suunnittelija saisi elantonsa ja jotta harrastelijat saisivat nauttia hyvistä ohjeista. Elantoa ei tule, jos ohje on ilmaiseksi jaossa. Jos ei elantoa tule, ei tule myöskään uusia ohjeita tai kirjoja. Siinä loppuu myös harrastajan nautinto.

Se, että henkilö on ostanut esimerkiksi alennuksesta 9,90€ maksavan tarjouskirjan ja on kerryttänyt korkeintaan 1€ verran tekijän tilipussia, ei tee henkilöstä tekijänoikeuden haltijaa tai oikeuta häntä jakamaan ohjetta julkisesti.

Olen lueskellut neulealan keskustelupalstoja ja suorastaan hämmästynyt siitä röyhkeydestä, millä jotkut naiset väittävät saavansa tuolla eurolla samat oikeudet kuin esimerkiksi joku lankayrityksen nettilehti, joka maksaa julkaistavasta ohjeesta tekijälle satoja euroja. Eli oikeudet julkaista tekijän ohjetta sosiaalisen median kanavissa.

On hyvä muistaa, että esimerkiksi kirjan tekijä työllistää laajan joukon ihmisiä. Kirjan hinnasta elannon saavat myös kustannustoimittaja, graafikko, valokuvaaja, kauppias, kirjanpainaja jne. Sisällön levittäminen on pois myös jokaisen heidän palkkapussista. Sisällön levittäjä on varsinainen työllisyyden vastustaja.

Viimeiseksi vielä tuo naistenpäivämanifestini. Jos et ole vielä herännyt miettimään asioita tekijän kannalta, toivon, että kirjoitus saa sinut miettimään. Asiat toimivat vain molemminpuolisella kunnioituksella. Jos olet valveutunut tekijä, asiat ovat varmasti jo sinulle tuttuja. Kunnioitat itseäsi ja kunnioitat myös muita. Kunnioita omia käsityötaitojasi ja sen kautta osaat kunnioittaa myös toisten tekemää työtä.

Ajatuksiani naistenpäivänä 2019

Naisen on hyvä välillä katsoa peiliin ja miettiä edistääkö itse naisen asemaa vai pitääkö edelleen vanhoista asetelmista kiinni. Kolmessa Perinteiset neuleet–sarjan tietokirjassani (Otava) olen perehtynyt suomalaisen naisen historiaan neuleiden ja virkkauksen osalta.

Neulominen ei ole koskaan ollut varsinainen käsityöammatti. Varsinaiset hyvin palkatut käsityöläisammatit kuuluivat vain miehille ja rakentuivat oppipoika-kisälli-mestari –järjestelmän pohjalle. Naisten tekemän työn arvostus oli alhaista, pääasiallisesti palkatonta, kotiteollisuutta.

Neuletöitä tekivät kaikista huonommassa asemassa olevat naiset. Esimekiksi naimattomat, sokeat, mykät ja vanhukset. He kulkivat kuin kerjäläisinä talosta taloon, ansaitsivat neule –ja kehruutöillä ruuan ja laverin selän alle yöksi. Ja he neuloivat myös kävellessään.

Parin viimeisen vuoden aikana olemme saaneet lukea ilolla suomalaisten naisten menestystarinoita neulemaailmasta. Suomalaisten käsityötaito on levinnyt maailmalle mm. kirjallisuuden muodossa tuottaen veroeuroja yhteiskunnalle. Ei enää siis vain puurolitkua tekijälle.

Meiltä löytyy innovatiivisia naishenkilöitä, jotka haluavat yhdistää neuleosaamisen ja suomalaisen villan, ja tehdä siitä maailmanlaajuisia menestystuotteita. Meillä on naisia, joiden käsityö –ja muotoilualan ammattitaito peittoaa monen maailman kolkan. Ala, jolla aikoinaan sinniteltiin hengissä, on noussut uudeksi tulevaisuuden ammatiksi.

Mutta aina on se varjopuoli. Naiset. Jaksan kerta toisensa jälkeen hämmästellä niitä naisia, jotka haluavat tekijänoikeusrikkomuksilla palauttaa naisen aseman sadan vuoden taakse; repiä leivän suunnittelijan kädestä ja estää ammatinalan kehittymisen. Miksi juuri nainen haluaa harkitusti ryöstää toisen naisen?

Näin naistenpäivänä on hyvä miettiä millainen nainen itse on? Menneisyyden nainen vai tulevaisuuden nainen?

Anna-Karoliina Tetri /Tetri Design

Oletko menneisyyden vai tulevaisuuden nainen?
Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Jätä kommentti

Kirjoittajasta

Anna-Karoliina Tetri

Olen pitkän linjan kädentaitoalan ammattilainen ja tietokirjailija. Kanssani voit nauttia rauhoittavista luonnonväreistä, mielenkiintoisista tarinoista ja rentoutua neulomisen parissa.

Avainsanat:

Uusimmat blogikirjoitukset