Aino Sibeliuksen käsityöt – pitsinvirkkuu vapauttaa ajatukset!

Perinteiset villasukat 2 -kirjan puitteissa sain tehdä mielenkiintoisen vierailun Sibeliusten kotiin Ainolaan. Ainola on Sibeliuksen perheen pitkäaikainen koti Järvenpäässä, Tuusulanjärven rantamaisemissa.

Kesäaikoina Ainola on avoinna myös museovieraille. Ainola on säilytetty alkuperäisessä asussaan niin kotimaisia kuin ulkomaalaisiakin vierailijoita varten.

Vierailu Ainolassa on kuin pieni aikamatka toiselle vuosisadalle. Talosta ja sen asukkaista riittää tarinoita. Ainolan kotisivuilta löydät lisätietoa museosta.

Yläkerran salaiset käsityöaarteet

Ainolan alakerta on avoinna kaikille kävijöille, mutta yläkertaan johtavat portaat ovat suurelta yleisöltä suljetut. Omalla vierailulla pääsin museonjohtajan opastuksella tutustumaan Ainolan yläkertaan. Se on se paikka jonne Aino Sibeliuksen käsityöaarteet ovat säilötty.

Yläkerrassa on Sibeliusten pariskunnan suuri makuuhuone. Makuuhuoneeseen on kätketty paljon Ainon käsityöaarteita. Kaikki ihanuudet eivät ole mahtuneet esille alakerran museotiloihin.

Sibeliusten makuuhuoneesta on suora kulkuväylä Sibeliuksen työhuoneeseen eli siihen tärkeään tilaan, jossa niin moni korvillemme tuttu teos on syntynyt. Työhuoneesta oli aikoinaan kaunis järvinäköala, jota säveltäjä sai katsella ikkunastaan.

Veistoskoulusta käsityötaitoja

Käsityöt kuuluivat Sibeliusten perheen elämään. Aino Sibelius (o.s. Järnefelt) oli taitava käsityöntekijä. Käsityötaitoja Aino oli oppinut jo nuorena tyttönä.

Käsitöitä opittiin tietysti kotona ajan hengen mukaisesti. Kotioppien ja koulukäsitöiden lisäksi nuori Aino kehitti kädentaitojaan käymällä veistoskoulua.

Veistoskoulusta mukaan tarttuivat puutyötaidot. Veistoskoulussa opitut taidot tulivat tarpeen, kun Sibeliuksen perhe rakennutti Ainolan, ja uutta kotia alettiin sisustaa.

Aino suunnitteli esimerkiksi yläkertaan johtavien portaiden kaiteen. Portaiden alla sijaitseva astiakaappi on myös Ainon suunnittelema.

Ratkaisuista huomaa, miten käytännönläheinen ja yksinkertaisuuteen pyrkivä ihminen Aino oli. Mikä olisikaan kätevämpi astiakaapin paikka kuin porrasten alusta, joka muuten olisi täysin hukkatilaa?

Kodintekstiilit syntyivät kotona

Käsityöt kuuluivat 1900-luvun alkupuolella naisten tavanomaisiin töihin. Tuolloin lasten vaatteet ja suurin osa kodintekstiileistä valmistettiin kotona. Käsitöiden avulla koti pidettiin kauniina ja perhe vaatetettuna. Teollisesti valmistettuja vaatteita korjattiin ja muodistettiin.

Ainolan tekstiileissä on paljon Ainon itse kirjomia. Aino kirjoi esimerkiksi liinoja, liinavaatteita, pannumyssyjä ja sohvatyynyjä. Taitavana tekijänä Aino suunnitteli kirjontamalleja itse. Esimerkiksi useat talon lakanoiden nimikoinneista ovat Ainon itse suunnittelemia.

Kaikki taidot hallussa

Aino omasi laaja-alaiset käsityötaidot. Häneltä sujui niin ompelu, kirjonta, neulominen kuin virkkaaminenkin. Neulomalla syntyi sukkia ja muita asusteita.

Villasukat olivatkin Ainolassa tarpeen.  Varsinkin ensimmäisinä vuosina, ennen kuin hirsiseinien välit saatiin kunnolla tilkittyä ja muu lämpöeristys kuntoon, saattoi talon sisälämpötila talvipakkasilla laskea vain 10 asteeseen.

Pieniä nuttuja ja sukkia Aino neuloi vielä lapsenlapsilleenkin. Hänellä oli tapana ottaa sukansaajan jaloista selkeät mitat paperille. Mittojen avulla sukasta syntyi oikean kokoinen. Näitä mallikaavioita eri henkilöiden jaloista on Ainolassa edelleen tallella.

Pitsinvirkkuu vapauttaa ajatukset

Tuusulanjärven alueella asui tiivis taiteilijayhteisö. Taiteilijayhteisön naiset perustivat ompelu-ja lukuseuran, jonka pääasiallinen tarkoitus oli yhdessäolo ja tutustuminen hyvään kirjallisuuteen. Aino Sibelius osallistui aktiivisesti seuran viikottaisiin kokoontumisiin.

Tapana oli, että yhden naisen lukiessa muut ompelivat. Aino oli kuitenkin innostunut virkkaamaan pitsiä. Tapaamisiin osallistui myös Juhani Ahon puoliso Venny Soldan-Brofeld. Ainon pitsinvirkkaus ei miellyttänyt Vennyä, sillä hän näki moisten koristeiden teon ajan haaskuuna.

Useamman kerran Aino saikin Vennyltä asiasta kuulla. Aino Sibeliukselta löytyi huomautteluihin kuitenkin napakka vastine: “Ei se aika mene sen enemmän hukkaan kuin tupakanpolttoon sinulla. En minä tähän käytä ajatuksiani. Pitsinvirkkuu päinvastoin vapauttaa ajatukset, kädet toimivat aivan mekaanisesti”

Aino Sibelius oli havaintoineen jo sata vuotta sitten samassa tuloksessa mitä tänä päivänä aivotutkijat ovat todenneet käsitöiden vaikutuksesta aivojen toimintaan: Käsityöt auttavat rentoutumaan ja helpottavat oppimista.

Mikä sen mukavampaa siis, kuin vapauttaa ajatukset käsien heilutellessa sukkapuikkoja tai virkkuukoukkua.

Perinteiset villasukat 2 -kirjaani päätyivät Sibeliuksen perheeltä kahdet Jean Sibeliuksen villasukat. Kirjan sukat ovat Suomen Kansallismuseon arkistoista löytyneiden teollisesti neulottujen villasukkien perusteella suunnittelemani käsin neulottavat villasukat. Perinteiset villasukat 2 -kirjaan voit tutustua täällä.

Lähteet:
Häkli, Esko ja Blomsted, Severi (toim.) 2015: Ainola – Sibeliusten koti Järvenpäässä. SKS.
Ainolan henkilökunta

Valokuvat Ainolasäätiön luvalla.